Ei toki se, jolla kaljaa vedellään, vaan se, jolla kuokitaan kivikovaa savea. Operaatio koivutaimi on ollut tällä viikolla joka ilta paitsi eilen, kun oli eskarilaisen kevätjuhla koulussa. Operaatio jatkuu vielä pari päivää.

Haikeita jäähyväisiä on jätetty töissä. On ollut tosi mukava vuosi. Lähtiäislahjaksi sain alppiruusun. Nyt pitäisi löytää sopiva paikka, jossa kasvi viihtyisi. Onneksi istutushommat sujuvat jo rutiinilla.

Kauniita ja komeita nuoria oli tänään asettamassa valkolakkia päähänsä. Hyvä mieli on heidän puolestaan, ja myös omien lasten iloisista ilmeistä kotona. Huomenna oma lukiolainen muuttaa Joen kaupunkiin kesätöihin, jotka aloittaa heti maanantaina,  ja ilmeisesti syksyllä siirtyy asumaan viimeiseksi lukiovuodeksi vuokralle. Haikea olo.

Kunhan taimet on istutettu ja fyysinen ja henkinen väsymys taltutettu, voin taas tarttua käsitöihin. Herra 6veen kalastellessa laiturilta voisi vaikka virkkailla tai laittaa noitapadat höyryämään.

Ei edes huonoja kuvia ole laittaa tähän purnuttipostaukseen. Kesäkuu ja uudet kujeet odottavat!