Varoitus: tämä(kään) postaus ei sisällä mitään käsitöihin liittyvää!

Esittelen tässä tavaroita, jotka halusin lapsuuskodistani mukaan tunnearvon takia.

1. Mummon peruja. 1980-luvulla kuollut mummoni oli syntynyt 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Nämä puristelasiesineet tulivat lapsuuskotiini hänen kuoltuaan, olisivatko jostakin 40-luvulta. Ihania minusta.

Pullalautanen
1401133.jpg

1401124.jpg

Tässä isäni tarjoili graavisuolattua kalaa:
1401138.jpg

2. Tämä kipsikuva on ollut lapsuuskotini seinällä aina. Viimeiset 30 vuotta yläkerran pimeässä käytävässä. Kaiverruksesta päätellen se onkin ollut isäni ja äitini häälahja vuonna 1954. Kaikki varmaan tunnistavat linnan. Siellä on hieno vessa - melkoisen korkealla.

1401117.jpg

3. Nämä kynttilänjalat ovat varmaan jostain 70-luvulta, kun olin pieni tyttönen. Mikä ihana muotokieli! Edit. Suunnittelijakin löytyi: Tamara Aladin ja Riihimäen lasi. Sarjan nimi on Rengas.
1401118.jpg

Tällaisetkin kynttilänjalat omin itselleni. Olisivatko 80-luvulta? Kauniit kuitenkin.
1401144.jpg

Paljon muutakin - lähinnä lasiastioita - muutti meille. Osa on jo jatkanut matkaansa tyttäreni mukana. Esimerkiksi minun ja tyttäreni kastemaljat.

Päätimme laittaa kotitalomme myyntiin. Jos siis olet kiinnostunut maaseudun pihapiiristä Keski-Karjalassa, sellainen on nyt tarjolla.