Mitenkähän äitiys on pyörinyt aiheena viime päivinä mielessäni. Pari viikkoa sitten vollotin katsoessani Äideistä parhainta. Lissabonissa oli tällainen patsas. Miksiköhän äiti on kääntänyt katseensa pois? Liekö kiire pukemaan ja päivän töihin? Odottaako hän miestään palaavaksi meriltä? Eikö hän välitä lapsestaan?

1192893.jpg

Ehkä herkkä mielentilani johtuu tästä. Pieni potilas karvaisine lämmikkeineen. Banaani sentään maistuu.
1192884.jpg

Voi tietysti olla, että suurin syy melankoliaani on huomisessa. Tammikuun 8:ntena 1990 klo 9.30 tulin ensi kertaa äidiksi. Vieläkin muistan sen riemun ja ylpeyden, jonka äitiys toi tullessaan. Se tunne on pysynyt. Sama päivämäärä viisi vuotta myöhemmin on kaiverrettu oman äitini hautakiveen.