Juu, olinhan sitä minäkin messuilemassa. Langattaria oli bussissa seitsemän - takapenkki ja pari muuta penkkiä. Nauru oli herkässä jo mennessä, tulomatkalla oli jo väsymyksen merkkejä luettavissa tyytyväisen neulekansan kasvoilta. 

Messuhallissa hihasta nykäisin Maartsia ja SatuH:ta, heidät tunnistin. Itselläni ei ollut mitään suunnitelmaa messuille eikä ostoslistaa mukana. Kaik rahat kuitennii män. Virallinen tarkastaja on tarkastanut ostokset ja hyväksi havainnut:

Mukaan lähti Tinttamarellista muutama kerä Fabelia; ihana Neulo ja nauti -kirja, pari rintakorua, lapsille tuliaisia, kangastilkku ja monet, monet puikot, mm. Villasukalta Titityystä nämä:

Näillä tulee varmaan makeita neuleita.

Matkalla edistyi sukka, jonka neuloin maanantaina taksvärkkipäivänä loppuun koulussa. Kolme kokousta yhdelle päivälle - tavoistani poiketen oli pakko kaivaa neule esiin. Kollega näkyi neulovan lapasta. Onneksi rehtorimmekin on käsityöihmisiä, eikä marmata asiasta. Työpäivän jälkeen keitälsimme parin kollegan kanssa kahvit ja istahdimme vielä opehuoneen sohville neulomaan hetkeksi. Olen yrittänyt opetella korjaamaan aineita ja neulomaan samalla, mutta kynä ja puikot eivät pysy kädessä yhtä aikaa. Harmi.