Piti tulla vielä toistamiseen tänään
tänne elvistelemään. Tässä taannoin ylistin naapurinrouvaa, enkä
suotta. Maanantaina postipoika toi Toikalta uudet lelut - karstat, ja
tänään sain naapurin tutkailemaan vanhoja rukkejani. Toisella ei taida
enää olla kuin kauneusarvoa, mutta toinen surraa. Nyörit piti
viritellä, mutta niin vain rukki toimii. Tulostakin on jo nähtävillä.
Tuo möykkyinen osuus on minun.
Karstaus on kyllä hankalaa. Naapurilta sekin kävi vanhasta muistista näppärästi, hän siis kuvassa.
Riitalta tuo kehräyskin sujui. On ihana, kun on tuollaisia osaajia lähellä neuvomassa.
Rukki on alunperin anoppini kotoa Ilomantsista. Anoppi muisteli äitinsä hakeneen rukin Ilomantsin Jerusalemin kylässä asuneelta rukkimestarilta.
Tässä vielä värjäilyt kuivamassa. Vuodatus vaimentaa värit, enkä jaksa säädellä.
Karstaus on kyllä hankalaa. Naapurilta sekin kävi vanhasta muistista näppärästi, hän siis kuvassa.
Riitalta tuo kehräyskin sujui. On ihana, kun on tuollaisia osaajia lähellä neuvomassa.
Rukki on alunperin anoppini kotoa Ilomantsista. Anoppi muisteli äitinsä hakeneen rukin Ilomantsin Jerusalemin kylässä asuneelta rukkimestarilta.
Tässä vielä värjäilyt kuivamassa. Vuodatus vaimentaa värit, enkä jaksa säädellä.